vettää

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *vetädäk. Cognates include Finnish vetää and Estonian vedada.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋetæː/, [ˈʋe̞tːæ]
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋetæː/, [ˈʋe̞tˑæː]
Rhymes: -etæː
Hyphenation: vet‧tää

Verb

vettää

(transitive) to carry
(transitive) to pull

Conjugation

Conjugation of vettää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vetän	en vetä	1st singular	oon vettänt, oon vettänyt	en oo vettänt, en oo vettänyt
2nd singular	vetät	et vetä	2nd singular	oot vettänt, oot vettänyt	et oo vettänt, et oo vettänyt
3rd singular	vettää	ei vetä	3rd singular	ono vettänt, ono vettänyt	ei oo vettänt, ei oo vettänyt
1st plural	vetämmä	emmä vetä	1st plural	oomma vettäneet	emmä oo vettäneet
2nd plural	vetättä	että vetä	2nd plural	ootta vettäneet	että oo vettäneet
3rd plural	vettäät¹⁾, vettävät²⁾, vetetää	evät vetä, ei vetetä	3rd plural	ovat vettäneet	evät oo vettäneet, ei oo vetetty
impersonal	vetetää	ei vetetä	impersonal	ono vetetty	ei oo vetetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vetin	en vettänt, en vettänyt	1st singular	olin vettänt, olin vettänyt	en olt vettänt, en olt vettänyt
2nd singular	vetit	et vettänt, et vettänyt	2nd singular	olit vettänt, olit vettänyt	et olt vettänt, et olt vettänyt
3rd singular	vetti	ei vettänt, ei vettänyt	3rd singular	oli vettänt, oli vettänyt	ei olt vettänt, ei olt vettänyt
1st plural	vetimmä	emmä vettäneet	1st plural	olimma vettäneet	emmä olleet vettäneet
2nd plural	vetittä	että vettäneet	2nd plural	olitta vettäneet	että olleet vettäneet
3rd plural	vettiit¹⁾, vettivät²⁾, vetettii	evät vettäneet, ei vetetty	3rd plural	olivat vettäneet	evät olleet vettäneet, ei olt vetetty
impersonal	vetettii	ei vetetty	impersonal	oli vetetty	ei olt vetetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vettäisin	en vettäis	1st singular	olisin vettänt, olisin vettänyt	en olis vettänt, en olis vettänyt
2nd singular	vettäisit, vettäist¹⁾	et vettäis	2nd singular	olisit vettänt, olisit vettänyt	et olis vettänt, et olis vettänyt
3rd singular	vettäis	ei vettäis	3rd singular	olis vettänt, olis vettänyt	ei olis vettänt, ei olis vettänyt
1st plural	vettäisimmä	emmä vettäis	1st plural	olisimma vettäneet	emmä olis vettäneet
2nd plural	vettäisittä	että vettäis	2nd plural	olisitta vettäneet	että olis vettäneet
3rd plural	vettäisiit¹⁾, vettäisivät²⁾, vetettäis	evät vettäis, ei vetettäis	3rd plural	olisivat vettäneet	evät olis vettäneet, ei olis vetetty
impersonal	vetettäis	ei vetettäis	impersonal	olis vetetty	ei olis vetetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vetä	elä vetä	2nd singular	oo vettänt, oo vettänyt	elä oo vettänt, elä oo vettänyt
3rd singular	vettäköö	elköö vettäkö	3rd singular	olkoo vettänt, olkoo vettänyt	elköö olko vettänt, elköö olko vettänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vettäkää	elkää vettäkö	2nd plural	olkaa vettäneet	elkää olko vettäneet
3rd plural	vettäkööt	elkööt vettäkö, elköö vetettäkö	3rd plural	olkoot vettäneet	elkööt olko vettäneet, elköö olko vetetty
impersonal	vetettäkköö	elköö vetettäkö	impersonal	olkoo vetetty	elköö olko vetetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vettänen	en vettäne
2nd singular	vettänet	et vettäne
3rd singular	vettänöö	ei vettäne
1st plural	vettänemmä	emmä vettäne
2nd plural	vettänettä	että vettäne
3rd plural	vettänööt	evät vettäne, ei vetettäne
impersonal	vetettännöö	ei vetettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vettää	present	vettävä	vetettävä
2nd	inessive	vettäjees	past	vettänt, vettänyt	vetetty
2nd	instructive	vettäen	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (vettäkää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vettämää
	inessive	vettämääs
	elative	vettämäst
	abessive	vettämätä
4th	nominative	vettämiin
	partitive	vettämistä, vettämist

Synonyms

(to carry): veejä, veittää
(to pull): veittää, temmata, tempoa, väittää

Derived terms

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 659