vastahakoinen

vasta- +‎ hako +‎ -inen

• IPA^(key): /ˈʋɑstɑˌhɑkoi̯nen/, [ˈʋɑ̝s̠tɑ̝ˌhɑ̝ko̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑkoinen
• Hyphenation^(key): vasta‧hakoi‧nen

vastahakoinen (comparative vastahakoisempi, superlative vastahakoisin)

1. (of a person) grudging, reluctant, unwilling, disinclined, loth
2. (of a materia) intractable

• (reluctant, unwilling): To say "reluctant to do X", the verb is inflected in the illative case of the third infinitive:

  vastahakoinen myöntämään totuutta ― reluctant to admit the truth

• vastahankainen

• adverbs: vastahakoisesti
• nouns: vastahakoisuus

• “vastahakoinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04