eriävä

Finnish

eriävä

Inflection of eriävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		eriävä	eriävät
genitive		eriävän	eriävien
partitive		eriävää	eriäviä
illative		eriävään	eriäviin
		singular	plural
nominative		eriävä	eriävät
accusative	nom.	eriävä	eriävät
accusative	gen.	eriävän	eriävät
genitive		eriävän	eriävien eriäväin ^rare
partitive		eriävää	eriäviä
inessive		eriävässä	eriävissä
elative		eriävästä	eriävistä
illative		eriävään	eriäviin
adessive		eriävällä	eriävillä
ablative		eriävältä	eriäviltä
allative		eriävälle	eriäville
essive		eriävänä	eriävinä
translative		eriäväksi	eriäviksi
abessive		eriävättä	eriävittä
instructive		—	eriävin
comitative		—	eriävine

Possessive forms of eriävä (Kotus type 10/koira, no gradation)

Rare. Only used with substantive adjectives.

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		eriäväni	eriäväni
accusative	nom.	eriäväni	eriäväni
accusative	gen.	eriäväni	eriäväni
genitive		eriäväni	eriävieni eriäväini ^rare
partitive		eriävääni	eriäviäni
inessive		eriävässäni	eriävissäni
elative		eriävästäni	eriävistäni
illative		eriävääni	eriäviini
adessive		eriävälläni	eriävilläni
ablative		eriävältäni	eriäviltäni
allative		eriävälleni	eriävilleni
essive		eriävänäni	eriävinäni
translative		eriäväkseni	eriävikseni
abessive		eriävättäni	eriävittäni
instructive		—	—
comitative		—	eriävineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		eriäväsi	eriäväsi
accusative	nom.	eriäväsi	eriäväsi
accusative	gen.	eriäväsi	eriäväsi
genitive		eriäväsi	eriäviesi eriäväisi ^rare
partitive		eriävääsi	eriäviäsi
inessive		eriävässäsi	eriävissäsi
elative		eriävästäsi	eriävistäsi
illative		eriävääsi	eriäviisi
adessive		eriävälläsi	eriävilläsi
ablative		eriävältäsi	eriäviltäsi
allative		eriävällesi	eriävillesi
essive		eriävänäsi	eriävinäsi
translative		eriäväksesi	eriäviksesi
abessive		eriävättäsi	eriävittäsi
instructive		—	—
comitative		—	eriävinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		eriävämme	eriävämme
accusative	nom.	eriävämme	eriävämme
accusative	gen.	eriävämme	eriävämme
genitive		eriävämme	eriäviemme eriäväimme ^rare
partitive		eriäväämme	eriäviämme
inessive		eriävässämme	eriävissämme
elative		eriävästämme	eriävistämme
illative		eriäväämme	eriäviimme
adessive		eriävällämme	eriävillämme
ablative		eriävältämme	eriäviltämme
allative		eriävällemme	eriävillemme
essive		eriävänämme	eriävinämme
translative		eriäväksemme	eriäviksemme
abessive		eriävättämme	eriävittämme
instructive		—	—
comitative		—	eriävinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		eriävänne	eriävänne
accusative	nom.	eriävänne	eriävänne
accusative	gen.	eriävänne	eriävänne
genitive		eriävänne	eriävienne eriäväinne ^rare
partitive		eriäväänne	eriäviänne
inessive		eriävässänne	eriävissänne
elative		eriävästänne	eriävistänne
illative		eriäväänne	eriäviinne
adessive		eriävällänne	eriävillänne
ablative		eriävältänne	eriäviltänne
allative		eriävällenne	eriävillenne
essive		eriävänänne	eriävinänne
translative		eriäväksenne	eriäviksenne
abessive		eriävättänne	eriävittänne
instructive		—	—
comitative		—	eriävinenne

eriävä